Mulla on nyt takana vähän erilainen talvi verrattuna aiempiin. Muutin tosiaan syksyllä armeijan jälkeen tänne Turkuun opiskelujen ja treeniolosuhteiden perässä, ja nyt puoli vuotta myöhemmin valinta tuntuu täysin oikealta. Opiskelu on maistunut erityisesti armeijavuoden jälkeen, ja tänä talvena olen joutunut juoksemaan lumella yhteensä vain noin kaksi viikkoa – eli olosuhteet ovat olleet kohdillaan!

Uutta tässä talvessa oli myös se, että sain ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen valmentajan: meidän seuraan liittyneen Jani Lakasen. Aiemmin treeniohjelmaa on mietitty vain mun isän, Teemun, kanssa – ja viime vuosina oikeastaan vain ison kuvan harjoittelua. Oon siis ollut itse aika isossa roolissa siinä, miltä mun harjoittelu näyttää.

Janin saaminen valmentajaksi on ollut mulle valtava voimavara. Hänellä on monen kymmenen vuoden kokemus huippusuunnistamisesta, ja ajatusten pallottelu on ollut vaivatonta – valmennuskemia löytyi heti. Se on tuonut paljon turvaa ja varmuutta harjoitteluun, kun voi aina kysyä ja heittää ajatuksia edes takaisin.

Tähän talveen mahtui kolme kahden viikon treenileiriä: ensimmäinen oli joulun alla Alicantessa, toinen JRV:n etelänleiri Murciassa hiihtolomalla, ja kolmas Göteborgissa maalis–huhtikuun vaihteessa. Näiden lisäksi oon ollut JRV:n lyhyemmillä leireillä Himoksella, Turussa, Vierumäellä, Tampereella ja Norrköpingissä.

Suunnistusharjoittelua on tullut edellisvuosiin verrattuna enemmän – ja sen on myös huomannut suorituksissa. Tuntuu, että suoritustasoni ja erityisesti varmuuteni ovat nousseet talven aikana.

Olen myös jo avannut kisakauteni Kevätyön Viestissä ja Stigtomtakavlenissa. Kevätyön Viestin voitto oli valtava yllätys – sekä minulle että varmasti muillekin. Hyvän treenikauden jälkeen odotin hyvää sijoitusta, mutta en ennen kisaa uskonut kirkkaimpaan mitaliin. Hieno tarina ja draaman kaari saatiin viestissä rakennettua :D

Erityisesti se, miten Lassi ja Aapo juoksivat, oli mulle ilo nähdä. Lassi oli vuosi sitten Kevätyön Viestissä oman seuransa 5. joukkueessa, ja nyt hän tuli mallikkaasti kärkiporukassa vaihtoon – vaikka suoritus ei ollut edes täydellinen. Aapo taas juoksi huolimattomuusvirhettä lukuun ottamatta aivan käsittämättömän vedon ikäisekseen.

Oma suoritus oli tosi hyvä, huonoa keskipätkää lukuun ottamatta. Viime viikonloppuna Ruotsin Stigtomtakavlenissa ankkuriosuuskin sujui tosi hyvin – täysin virheettömällä vedolla olin ankkuriosuuden viidenneksi nopein kovassa seurassa.

On ollut kiva treenata tämä talvi laadukkaassa valmennuksessa, hyvässä porukassa ja huippuolosuhteissa. En malta odottaa, että viikonloppuna pääsee potkaisemaan kisakauden toden teolla käyntiin Finnish Springissä – ja sen jälkeen 10milassa. Katsotaan, mitä tämä kisakausi tuo tullessaan!